Yhden Vuoden Taival: Luontokuvaajan Retki Eläinlääkäreiden Seurassa
Pyöreästi vuosi kului ajatuksesta ensimmäiseen ohjattuun Luontokuvaajan Retkeen. Se piti sisällään lukuisia muistiinpanoja, mahdollisia yhteistyökuvioiden pureskelua, kokouksia Kalajoen yritysneuvojien kanssa sekä monia muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan. Kaikki suunnitteluun käytetyt tunnit, oikeastaan viikot, kannattivat. Tämän ansiosta ennen ensimmäistä retkeä minua ei jännitänyt minkään osion epäonnistuminen vaan se oli lähinnä innostuneisuutta / suoritusta edeltävää tervettä jännitystä.
Ensimmäiseksi ryhmäksi sain Kalajoella toimivat eläinlääkäreiden ryhmän. Tästä olin todella iloinen, sillä en itse olisi parempaa tähän osannut odottaa! Luontoyhteys ja arvostus oli siis varmasti hallussa joten oli mielenkiintoista nähdä saanko tuotua jotain uutta tähän. Ennakkoon en tiennyt oliko joukossa muita kuin mobiilikuvaajia, joten starttiin asti jäi jännitettäväksi pääsenkö auttamaan myös järjestelmäkameroiden käyttäjiä.
Valmistelu ja briiffaus
Itse asiasta sopiminen meni luontevan tuntuisesti. Sain kaikilta osallistujilta hyvin ennakkoon yhteystiedot, johon laitoin ennakko infoa retkestä.
Eläinlääkärit kiinnostuivat eniten Siipon Luontopolku -retkestä. Päivämääräksi sovimme 13.1 lauantain ja alustavaksi startti ajaksi klo 12. Sovimme vielä kellon ajan lukkoon lyönnistä perjantaille 12.pvä.
Palkkasin itselleni ensimmäiselle kierrokselle myös kuvaajan, hyvän ystäväni ja kaverin koulusta Saija Pönkön (SaijaPPhotography), ottamaan kuvia joissa minä olen ja joita voin käyttää myös markkinoinnissani. Arvatenkin kuvien joissa minä opastan porukkaa olisi muutoin jäänyt vähäiseksi. Edeltävänä päivänä tsekkasin kaikki tarvittavat valmiiksi. Eväät, polttopuut, ständit jne. Tulostelin ja laminoin myös taskuoppaita valmiiksi, jotta hetkillä jolloin olen opastamassa muita on jotain muistin tukena.
Kierroksen aamu alkoi vielä kaiken läpikäynnillä. Saija tuli studiolleni, mistä lähdettiin samalla kyydillä retkelle lähtöpaikalle. Matkalta laitoin vielä osallistujille viestin saapumisestani. Oltiinkin parkissa melkolailla samoihin aikoihin muiden kanssa.
Vaihdoimme muutaman sanan paikalla olleiden kanssa. Kun kaikki olivat paikalla esittelin itseni ja aloin briiffaata luontokuvauksesta. Selvisi että paikalla oli kaksi järjestelmäkameran käyttäjää. Heille tarjosin hieman jämerämpiä jalustoja, joissa tilttaus- ja pannausmahdollisuus. Toki muutkin jalustat olisivat käyneet, mutta kun osallistujien määrä oli yhteensä 8, niin sain tarjota muita jalustoja käyttöön.
Retken alku: Opastusta ja kuvauksen aloitus
Kierrokselle osallistuneen ryhmälle esittäytyminen sekä alkuohjeistus. Kuvan ottanut Saija Pönkkö / SAIJAPPHOTOGRAPHY
Briiffauksessa korostin manuaaliasetusten etuja ja kerroin, miten niitä hyödynnetään. Sen ja kaluston jaon jälkeen päästiinkin liikkeelle. Kannustin kaikkia rohkeasti kokeilemaan uusia kuvakulmia ja menemään myös lähelle kohteita.
Kävelimme pari sataa metriä, aloin kannustaa ottamaan kamerat esiin ja aloittamaan kuvaamisen. Vinkistä otettiin hyvin kiinni, ja sain antaa henkilökohtaista opastusta. Ei mennyt kauaakaan kun kuulin ensimmäisen ”Katsoppa tätä, kyllä huomaa eron mikä on ennen opastusta ja mikä jälkeen otettu”. Se oli erittäin ilahduttavaa.
Juha-Matti opastaa miten kännykkäkameran manuaaliasetuksilla saadaan parempia valokuvia. Kuvan ottanut Saija Pönkkö / SAIJAPPHOTOGRAPHY
Kännykällä valokuvien parempaa ottamista Luontokuvaajan – Retkeltä Siipojoen varrella talvisessa maisemassa
Kännykällä valokuvien parempaa ottamista Luontokuvaajan – Retkeltä Siipojoen varrella talvisessa maisemassa
Alkuksi opastin mobiilikuvien ottajaa jonka perään pääsin Canonin käyttäjää auttamaan. Näin Sonystina, Canon ei ole tutuin kamera minulle, mutta periaatteet ovat samat. Tietenkin minulla on jonkin verran kokemusta sekä taskuoppaita tehdessä tuli perehdyttyä eri kameroiden toimintoihin. Jokaisella on kuitenkin oma kameransa.
Juha-Matti ohjeistaa retkelle osallistunutta järjestelmäkameran käyttäjää kameran asetusten valinnassa. Kuvan ottanut Saija Pönkkö / SAIJAPPHOTOGRAPHY
Ensimmäinen kännykkä hyytyikin jo ensimmäisen 30min sisään. Yllättäen Iphone. En muista oliko tässä jäänyt akun täyteen lataus tekemättä. Kuitenkin puheita kuului että ”valmistautumis ohjeiden luku ja valmistautuminen on tärkeää”. Tätä pitääkin muistuttaa tuleville ryhmille ja painottaa valmistautumisen tärkeyttä. Etenkin Iphonen akku on arka kylmyydelle. Minullla olisi ollut tarjota akkupankki akun varauksen nostoon, mutta tietenkin olin hukannut sen. Ohjeet lukeneita sekä hyvin valmistautuneita kuitenkin oli niin ei aikaakaan kun kännykkä oli powerpankissa kiinni. Kaivoin vielä retkille hommaamani sormien lämmittimet, napsautin lämpenemään ja laitettiin se kännykän kanssa taskuun. Tämä siis päätarkoitus mihin nämä ostinkin. Eivätkä ole kertakäyttöisiä.
Oivalluksia valokuvaukseen Luontokuvaajan – Retkeltä Siipojoen luontopolulla talvisessa maisemassa
Valokuvaus Siipojoen varrella ja oivalluksia
Onnistumisia, ilahduksia sekä oivalluksia saatiin jo hyvin alkumetreillä aikaan. Jatkoimme kohti Pleunan laavua välillä pysähtyen kuvaamaan. Useilla oli kuitenkin ajatuksissa jäätyneestä Siipojoesta kuvien otto, missä myös päästiin harjoittelemaan suljinajan käyttöä. Kerroin että vähän matkan päässä poikkeavalla polulla löytyy hyvä paikka missä voi päästä lähelle avointa jokea. Osa porukasta menikin suoraan joen varrelle kun minä vein varusteahkioni laavun viereen odottelemaan.
Kännykällä valokuvien parempaa ottamista Luontokuvaajan – Retkeltä Siipojoen varrella talvisessa maisemassa
Hieman android sekä Iphone puhelimien välillä on eroja. Varsinkin jos ei ole asentanut erillistä kamerasovellusta käyttöön. Suosittelin valmsitautumisohjeissa lightroom sovellusta, joka myös käy kuvien muokkaukseen erittäin hyvin. Maksuton versio toimii ilman Cloud ominaisuutta. Erot tulevat pitkälti Applen taipumuksesta rajoittaa asetusten manuaali mahdollisuuksia. Hieman myös IOS versioiden välillä eroavaisuuksia.
Päästiin kuitenkin suurimman osan kanssa suljinaikoja testailemaan. Tässä päivävalon määrä oli haasteena, koska sitä on hieman liikaa jos tarkoituksena on suljinajalla pehmentää veden liikkeitä. Hyvä havainnointi toiminnallisuuteen saatiin tehtyä ja veden pintaa aavistuksen pehmennettyä.
Matkan varrella olin jo ottanut muutamista osallistujista henkilökuvat muistoksi. Joen rannalla sain napsittua niiden lisäksi tilanne kuvaa. Viimeiset kuvat otin sitten laavulla, nuotion äärellä.
Juha-Matti ottamassa joen varrella kuvaa kierroksen osallistujasta. Kuvan ottanut Saija Pönkkö / SAIJAPPHOTOGRAPHY
Kännykällä valokuvien parempaa ottamista Luontokuvaajan – Retkeltä Siipojoen varrella talvisessa maisemassa
Seuraavaksi siirryin laavulle valmistelemaan nuotiota. Ikäväkseni sain aamulla, jo ennen liikkeelle lähtöä, todeta että minun kaasutohosytkä ei pitänyt enää kaasua sisällään. Mukana oli siis tikkuja ja perus Colt sytkäri. Kasasin, jo aiemmin kotona pieneksi pilkotuista puista nuotion, asettelin vähän paperia sekä kaarnaa sytykkeeksi ja tuikkasin tuleen. Tekevälle ei aika käy pitkäksi, koska osoittautui että puut jotka minulla oli mukana olivat saaneet kosteutta syksyllä eivätkä meinanneet millään syttyä. Onneksi Pleunan laavulla on lato mistä löytyy (huom yleensä) kuivaa polttopuuta. Kävin pilkkomassa pieniksi pikkumäärän, joiden avulla sainkin nuotion syttymään.
Nuotio hetki
Hetki kuvaamisen jälkeen nuotiolla, keskustellen kokemuksesta ja odottaen kahvin ja tee-veden valmistumista. Kuvan ottanut Saija Pönkkö / SAIJAPPHOTOGRAPHY
Laitoin kahvi- sekä tee-veden lämpenemään ja laitettiin makkarat tikkuihin ja paistelemaan niitä. Paisteltiin useammat makkarat sekä muutamat vegenakit. Valmistelujen ohessa kyselin mielipiteitä kokemuksesta. Kaikki vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä joskin pari kommenttia nuotion sytyttelystä sain. Syönnin, kahvittelun, teen sekä pikku rupattelujen jälkeen otin osallistujista ryhmäkuvan jaettavaksi muistoksi retkestä.
Enää olikin jäljellä kamojen kasaus ja parkkipaikalle paluu. Ennen lähtöä vielä toivoin että mahdollisimman moni vastailisi palautekyselyyn, johon lähetin linkin illalla, kotiin saapumiseni jäljeen. Kierroksen aikana katsoin kelloa vain muutamaan otteeseen,. Lähinnä juuri sen vuoksi ettei mene mikään liian pitkäksi. Olikohan toinen kerta kun tarkistin kelloa, näytti siltä että kohta voisin siirtyä nuotion sytyttelyyn. Lähdön hetkellä tarkistin myös ajan. Oli melkein minuutilleen 15.30 joka on 30min normaalia suunnittelemaa kierrosta pidempi. Mutta siihen verrattuna oli myös 3 henkilöä enemmän eli valmistautuminen ja pohjatyöt todellakin puhuivat.
Kuvat kävin läpi alkuviikosta ja lähetin osallistujille sähköpostiin heidän oman, minun ottaman henkilökuvan kierrokselta sekä tietty ryhmäkuva.
Luontokuvaajan Retkellä opetan, miten pysähtyä ja nähdä luontoa paremmin. Nykyään kaikki on niin hektistä ja suorittamista, joten Retkeni tarjoaa oivan mahdollisuuden oikeasti nähdä ”tutut” reitit uusin silmin. Eläinlääkäreiden joukostakin kuulin, että aiemmin näitä reittejä on tullut vain ”suoritettua” eikä ole tullut oikeasti pysähdyttyä ihastelemaan. Retki kehittyykin eteenpäin, painottaen pysähtymisen, kuvien ottamisen harjoittelun ja kohteen näkemisen harjoittelua. Huipentuma on nuotiolla, jossa todella istahdetaan ja pysähdytään. Tässä voi huomata, kuinka rauhallista on, kun ympärillä ei ole mitään muuta ääntä kuin luonnon ääniä. Tietysti jokainen kohde on erilainen, mutta Siipon Luontopolku voi tarjota rauhallisen ympäristön.
Palaute jota sain kyselyni kautta oli todella positiivista ja lämmitti mieltäni. Tarkoituksen mukaisesti myös kehitysajatuksia tuli esille sekä asioita mitä voisi ottaa huomioon. Vastausten koosteeseen pääsee tutustumaan tästä! All in all, sain tarjota mukavan elämyksen tärkeää työtä tekeville eläinlääkäreille, samalla sain huikean päivän itselleni jota varmasti tulen muistamaan pitkään!
